sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Pieni kesäinen taideretki Jämsään

Sain eilen päähänpiston lähteä tänään Jämsään Ars Jok' Vars -taidenäyttelyn avajaisiin. Ajatus nousi siitä, että näyttelyn on juryttänyt kuvataiteilija Oiva Meriläinen. Hän ei ollut läsnä avajaisissa. Olisi ollut kiva jutella hänen kanssaan.

Olen silti tyytyväinen, että lähdin näyttely on hyvä, siinä olevat teokset ovat kauniita ja ajatuksia herättäviä. Teosvalikoima on monipuolinen, sillä näyttelyssä on sekä kaiken kokoisia maalauksia että monella tekniikalla toteutettuja veistoksia. Myös teosten värimaailma on sekä runsas että raikas.

On ihmeellistä, miten pienikin matka vieraalle paikkakunnalle virkistää. Jämsähän on Jyväskylän naapurikunta, jonne on matkaa noin 60 kilometriä. Naapurikuntana Jämsä on kuljetuspalvelukantaman sisällä. Joten pienimuotoinen matkailu onnistuu helposti. Liian harvoin siellä tulee silti käytyä. En ole koskaan mennyt tarkoituksella Jämsään, vaan se on jäänyt aina vain matkan varrelle. Tosin sama koskee muitakin Jyväskylän naapurikuntia. Muuramessa kävin muutama vuosi sitten Sari Kaasisen kantelekonsertissa. Sekin oli ainoa kerta, kun menin tarkoituksella Muurameen. Viime kesänä kävimme mieheni kanssa Laukaassa kuuntelemassa Laukaan kirkossa pidettyä puhallinkonserttia. Laukaa poikkeaa sikäli Muuramesta ja Jämsästä, että olen ollut Peurungassa sekä kuntoutuksessa että "viihteellä".

Pitänee alkaa tarkemmin seurata Jyväskylän naapurikuntien kulttuuritarjontaa, kun niitä voi vpl-matkojen ansiosta kätevästi hyödyntää muutaman tunnin retkille.

Perjantaina ostin Rouhiaisen Eveltä muutaman, norsuja kuvaavan taideteoksen, samalla, kun Eve sai minulta erään maalaamani vesivärityön. Tuo Evelle antamani maalaus on nyt jo kauaksi jäänyttä elämää. Maalaamiseen tarvitsisin enemmän tilaa, kuin minulla on. Aika aikaa kutakin, sanoi se kuuluisa muinoin parturoitu uuhikin.