torstai 31. joulukuuta 2015

Vuosi vaihtuu, mutta sehän on vain numero

Tästä meinaa tulla maailman lyhin blogipäivitys, kun tuossa otsikossa on kaikki olennainen. Olen edelleenkin alamaissa vaihto-opiskelusuunnitelmieni kariutumisesta, vaikka ensi vuodelle onkin tulossa joitakin uusia kuvioita. Tammikuun 11. tulee olemaan paha päivä ihan pelkästään siitä tiedosta, että silloin opiskeluni Oslon yliopistossa olisi pitänyt alkaa.

Pitäisikö tähän kirjoittaa jotakin muutakin kuluneesta vuodesta. Vuodessa 2015 oli hyvää ainakin kaksi loistavaa henkilökohtaista avustajaa - Annukka ja Riikka, joiden kanssa pomoilu sujui kuin ajatus. Kesällä Annukka sai koulutustaan vastaavan työpaikan ja Riikka tuli hommiin kolmannen kerran. Avustajien suhteen tämä vuosi oli siis sangen helppo ja vaivaton. Ei tuntunut yhtään siltä, että täällä olisi ollut ylimääräisiä ihmisiä.

Kesällä minä, Kari, Noppa ja kuljettajamme Kristian olimme taas Kaustisella soittamassa. Samalla tuli katsottua Tapio Wirkkalan muotoilusta kertova näyttely. Kesäkuussa ennen Kaustista kävin Laukaan Järvilinnassa. Heinäkuussa kävin kesäteatterissa ja elokuussa oli Päivi Soikkelin "Pariisi-näyttelyn" avajaiset. Joten vuoteeni mahtui myös kulttuuria. Joistakin lukemistani kirjoista olen kirjoittanut toisessa blogissani http://kirjallisestikiitos.blogspot.fi/.

Kesällä muutin myös etunimeäni jättämällä siitä yhdysviivan pois. Eihän minua juuri kukaan ole koskaan ristimänimelläni kutsunut.

Syksyllä palasin opiskelujeni pariin suorittamalla yhden englannin kurssin vaihto-opiskelijoille. No ei kai sekään oppi ojaan kaatanut ja saihan siitä kolme opintopistettä, jotka nekin edistävät tutkintoani.

Sinulle toivotan parempaa uutta vuotta. Tulkoon siitä sinulle mukava elettävä ja sopiva kuin juuri sinulle valmistettu kenkäpari.