tiistai 6. kesäkuuta 2017

Se oli sitten sen lorinan loppu

Kuinka suorastaan vastakkaiset tunnelmat ovatkaan tämän ja edellisen postaukseni välillä,

20 vuotta kestänyt poliittinen urani, jos sitä koskaan olikaan, päättyi eilen Jyväskylän uuden kaupunginvaltuuston kokouksen luottamustoimien jakoon. En ole 1.10. alkaen enää käräjäoikeuden lautamies. Halua minulla olisi ollut. Olihan lautamiehen tehtävä se ainoa syy, jonka vuoksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi tämän kevään vaaleihin ja nyt mahdollisesta herastuomarin arvonimestä jäi puuttumaan kaksi vuotta. Ikää minulla olisi ollut jäljellä vielä 10 vuotta ennen kuin olisin joutunut lain mukaan siirtymään syrjään.

Kyllä. Minua suoraan sanottuna vituttaa. Kyllä. Olen vanha, ruma, lihava, huonoryhtinen, rahan ahne, vammainen vittusaatanapaskiainen. Olisin tarvinnut ne istuntopalkkiot silkkaan elämiseen. Tässä on kyse rahasta myös sen vuoksi, että kokoomuksen nylkemä ehdokasmaksu 230 euroa oli 21,2 % minun yhden kuukauden tuloistani. Tuon 230 euron loven paikkaamiseen olisin tarvinnut lähes neljän lyhyen käräjäpäivän istuntopalkkiot tai vaihtoehtoisesti kahden ja puolen pidemmän päivän istuntopalkkiot.

Tämä on jo toinen kerta, kun kokoomus on syrjäyttänyt minut jostakin luottamustehtävästä vain silkan vaihtelun vuoksi. Edellinen kerta oli vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntapaikkojen jaossa. Silloinkin olisin pystynyt hoitamaan homman ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa tusinatavis.

Eroan kokoomuksesta viimeistään 30.9., kun lautamieskauteni päättyy. Tukehtukaa rakkaat puoluetoverit siis skumppaanne. Se tulee aivan samanvärisenä negatiivisessa janossa ulos kuin sitä kaksin käsin janoisina kurkkuunne kaadatte.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti