Olen tänään saanut paljon nimipäiväonnitteluja. Nyt onkin hieman huono omatunto, kun en ole muistanut kaverieni nimipäiviä esimerkiksi Facebookissa. Mutta aina on syy kantaa huonoa omaatuntoa. Toivottavasti ne soittajat, joille sanoin rumasti kännykässä eivät olleet nimipäiväonnittelijoita. Pyydän tuhannesti anteeksi. Mutta he nyt sattuivat soittamaan heti ärsyttävän puhelinmyyjän jälkeen. Eikä nimipäiväni ole minun syyni.
Olen useaan kertaan lukenut heinäkuun Valituista Paloista artikkelin, joka kertoo kuinka Albert Einstein opetti nuorta "musiikkikuuroa" kirjailijaa kuuntelemaan musiikkia ja jopa nauttimaan siitä. En tiedä, mikä tuossa vanhassa klassikkoartikkelissa minua kiehtoo. Ehkä se on se lämpö, millä kirjoittaja kertoo tarinan. Ehkä se on julkisuuden henkilöstä esitelty yllättävä piirre. Kolmas peruste voi olla se viisaus, jolla Einstein nuorta itselleen tuntematonta kirjailijaa opetti. Kommentoin jotakin Facebookissa leviävää kuvaa kirjoittamalla, että vertaiselta saa parhaimman tuen. Ehkä samasta oli kyse kirjailijan ja Einsteinin kohtaamisessa. Tohtori Einstein oli "erilainen oppija". Hän tuntui tietävän, mitä se on kun ei osaa. Valloittava kirjoitus!
Höpöhaastetta: http://turtleontherun.blogspot.fi/2012/08/vastaus-haasteeseen-ja-terveiset-unto.html
VastaaPoista