Niin se vaan meni elokuukin. Menneenä, hyvin helteisenä, kesänä havaitsin tulleeni syksyihmiseksi. Tosin tämä saattaa koskea aikaa ennen loka- tai marraskuuta, joka aika pitäisi minun mielestäni vallitsevan pimeyden vuoksi lailla kieltää. Tarkennetaan siis syksyihmisen määritelmä alkusyksyihmiseksi. Nytkin tuntuu yllättävän hyvältä pitää villasukkia jalassa. Mutta, koska ajan kululle ja vuodenkierrolle ei mitään voi, on turha käyttää aikaa ja energiaa siitä valittamiseen.
Jotenkin tuntuu, että nyt on virtaa vaikka lampaat söis. Syyslukukauden luennot yliopistolla alkavat lokakuun lopussa. Sitä ennen voisin vaikka tenttiä jonkun kirjapaketin tai tehdä gradua. Tänään ilmoittauduin kansalaisopistoon aikuisten teatteriryhmään, ja kun syksyllä vielä ovat seurakuntavaalitkin, joihin suostuin ehdokkaaksi, loistavat vapaa-ajanongelmat iloisesti poissaolollaan. Kiva, kun sää viileni. Yritän nyt syksyllä aktivoitua myös blogieni kirjoittamiseen. Nyt ei kuitenkaan tämän enempää irtoa.
Ai niin, se alkukesällä mainitsemani komeroremontti toteutuu vihdoinkin. Pakko sanoa, että jo oli aikakin. Eihän siihen ole vasta mennyt kuin vähän yli vuosi ja jo marraskuussa pitäisi olla kaikki nyt lattioilla viereksivät tavarat paikoillaan. Siis aivan käsittämättömän nopeata toimintaa. ;)
Kiitos Sinulle! - Une
VastaaPoista