Blogituska näköjään jatkuu, kun Blogger käyttäytyy kuin joku sosiaaliämmä. Yritin kommentoida ystäväni blogikirjoitusta tuonne Hiutaleen blogiin, mutta kun lähetin kommentin, sain tällaisen vastauksen: "Nykyisellä tililläsi sinulla ei ole oikeutta katsella tätä sivua. Kirjaudu ulos ja vaihda tiliä napsauttamalla täällä." Hitto, kun jurppii. Eihän minulla ole muuta tiliä! Saa nähdä, kuinka nyt käy.
Mutta eihän minun tästä pitänyt kirjoittaa.
Olen nyt muutaman kuukauden ollut "suloisen joutilaisuuden tilassa" ja pikkuhiljaa vähä vähältä alkaa tuntua siltä, että voisihan sitä jotakin järkevääkin tehdä omien aivosolujensa rassaamiseksi. Ei minulla nyt sentään yliopistolle ole ikävä, mutta jotakin muutakin sitä voisi punnertaa, kuin vain notkua päivät pitkät Facebookissa.
Oikeastaan minua kutkuttaisi aloitella sitä Koivulan tarinan jatko-osan kirjoittamista. Ainakin sieltä tulleita kirjeitä pitäisi puhtaaksi kirjoittaa ja valokuvia skannata. Minulla on käytössäni vain itseni ja vanhempieni kirjoittamat kirjeet, koska veljeni eivät miesten tavoin juuri kirjeitä kirjoitelleet saati kirjeitä säilyttäneet. Minäkään en muista, että olisin heille yhtään kirjettä kirjoittanut. Minä luulen, että etenkin ennen tuli kirjeitä (tai postikortteja) kirjoitettua vain silloin, kun kaipauksesta tuli jotenkin liian suurta. Nyt ei tule kirjoitettua oikein senkään vertaa.
Itse heitin ystävääni kortilla silloin, kun siivosin kirjoituspöytääni ennen kuin sain tämän uuden kirjoituspöytäni. Löysin vain yhden niin vastaanottajansa näköisen postikortin, että se oli hänelle ihan pakko lähettää. Myöhemmin sain ystävältäni tietää tuottaneeni hänelle ison ilon aika yksinkertaisella tietotekniikalla. Onneksi siis löytyi kortti, postimerkki ja kuulakärkikynä. Viestintä onnistui vanhoilla konsteilla ja ilman huomautusta: "Nykyisellä tililläsi sinulla ei ole oikeutta katsella tätä sivua. Kirjaudu ulos ja vaihda tiliä napsauttamalla täällä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti