perjantai 3. helmikuuta 2012

PUHDASTA POLITIIKKAA

Sunnuntaina Suomelle valitaan Tasavallan Presidentti. Koska nyt on toinen vaalikierros, on valinta tehtävä kahden ehdokkaan Pekka Haaviston ja Sauli Niinistön väliltä.

Näissä vaaleissa on paljon puhuttu sosiaalisen median vaikutuksesta äänestäjien käyttäytymiseen. Sellainen sana kuin vaalisalaisuus tuntuu näissä vaaleissa hyvin vanhanaikaiselta. Minäkin olen erittäin innokkaasti ilmoittanut sekä kannattavani että äänestäneeni Sauli Niinistöä. Minä äänestin Sauli Niinistöä ennakkoäänestyksessä ja olen siitä hyvin ylpeä!

Minä äänestin Sauli Niinistöä jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Hän sai minut tuolloin vakuuttuneeksi siitä, että minuakin tässä yhteiskunnassa tarvitaan. Koska hän on näissäkin presidentinvaaleissa ehdokkaana, niin saan taas olla häntä äänestämässä. Mihinkä se (ehdokas) vaihtamalla paranee.

Tietenkin tässäkin "hypetyksessä" on naiiviuden vaara. Voi olla, että minä olen hyväuskoinen ja vaikutuksille altis. Kuitenkin minä olen hänet näin kokenut! Luotan tähän omaan kokemukseeni, "etiäiseeni" ja sisäiseen tietooni. Voin suositella Sauli Niinistön äänestämistä kaikille niille, jotka arvostavat sydämellä toisen puolesta tehtyjä tekoja silloinkin, kun se ei ehkä "asemavaltuutuksen nojalla" olisi ollut edes niin välttämätöntäkään, enemmän kuin pelkkää tekemisen tärkeydestä puhumista. Sauli Niinistössä minuun vetoaa hänessä syvällä oleva sekä poliittinen ja taloudellinen kokemuksensa, joka on samalla syvästi inhimillistä ja henkilökohtaista. Olen nimittäin vaistonnut, että Sauli Niinistö on jo nuoresta saakka mieluummin tehnyt kuin puhunut.

Pyydän sinua, lukijani, vielä huomaamaan, että tämä on minun blogikirjoitukseni. Sitä ei julkaista Sauli Niinistön vaalisivuilla osoitteessa http://www.niinisto.fi/. Joku roti sentään!

Liekö kuvan kohteen vaikutus ollut valokuvaustaitojani parantava? Sauli Niinistö Jyväskylässä 4.1.2012.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti