Joulupäivän, välipäivien ja yleensä koko joululoman ohjelmaan minulla on aina kuulunut joululahjakirjojen lukeminen.
Muistan, miten sähköttömällä kesämökillämmekin minun piti lukea lahjaksi tullutta kirjaa pitkälle pimeän tulon jälkeenkin pelkkien kynttilöiden valossa. Kynttilöitä oli vain kolme, ja nekin olivat sellaisia paksuja pöytäkynttilöitä, jotka eivät kyllä paljoa valaisseet. Mutta lukea piti, kun kirja oli niin jännässä kohdassa. Mitäpä sitä pimeässä mökissä muuta olisi tehnytkään, kun valoahan se pasianssikin olisi tarvinnut.
Tänä vuonna myrskyt ovat katkoneet sähköjä kuulemma täällä Palokassakin, vaikka meillä ei ole ollut sähkökatkoja, kun eilen vain muutaman minuutin. Minä olen siis pystynyt lukemaan ihan kunnollisessa valaistuksessa. Onpa se ollutkin kivaa ja kivampaa kuin muistinkaan. Koska sain vain yhden joululahjakirjan, niin olen lukenut tuota pöydällä olevaa kirjapinoa muuten vähän pienemmäksi. Kyllä lukutaito on edelleen se paras taito ja edullisin "matkatoimisto".
Onneksi tässä tietokoneessani on sammutusnappi ja näytössä kääntyvät saranat, että saa koneen välillä kokonaan kiinni. Niitä pitäisi vain osata käyttää oikein ja riittävän usein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti